sipulit down under

Lauantai meni aasilta sipuleiden laitossa, toisen pikku-aasin avustamana. Aasi raapi päätään ja kuljeskeli lapion kanssa pitkin piha maata arpoen paikkaa tulppaaneille. Muutaman koe-kaivelun jälkeen intuitio otti vallan ja aasi kaivoi paikan muutaman pensaan edustalle, missä on "nurmikko" muutenkin huono ja yhteys hatara seuraavaan kukkapenkkiin. Aasi tuskastui jälleen tähän maanparannukseen, paikka oli jällleen kiviset ja saviset sektoria...Maa ympäri ja pari multapussia tekohengitykseksi...Nyt kyllä aasia jännittää monestakin syystä että nouseeko sieltä yhtikäs mitään. Oli sen verran jännää ja uutta nämä sipulitouhut...

Kuvassa näkyy myös se toinen omenapuu Pirja. Siinä kaivellessa aasi sai myös melko mittavan idean ensi kesäksi, reunustaa koko penkki luonnonkivillä. Tosin etuala pitää sitten kantata reilusti ja pohjille levittää jokin kate minkä päälle kivet ladotaan ja jättää ulkopuolelle tilaa jotta Herra aasi pääsee ruohonleikkurilla tarpeeksi lähelle. Mutta se on ensi kesän heiniä sitten se, alkaa tämä kesä olemaan niin kohti loppua että ei taida aika riittää. Ja niitä kiviä saa lisää kun aasi saa hieman laajennettua ja järjesteltyä penkkejään. Joskus aasi miettii ettei tästä tule koskaan valmista, mutta toivottavasti ei tulekaan, mitä aasi sitten tekisi...

Aasi goes nut´s in multasormi

Aasille tuli äkillistä asiaa hämeenlinnaan ja samalla ajolla sitten poikkesi multasormeen. Oli muuten eka kerta kys. kaupassa ihan paikan päällä. Sieltä tulee keväisin ja syksyisin aina hyvä kuvasto ja aasi on laittanut Herra aasin aina asialle ostos listan kanssa, kun kerran vierestä aina ajelee. Ja taitaa olla parempi pysyä vain vanhassa systeemissä, sen verran aasi sekosi...

Eli mukaan lähti kassillinen tulppaaninsipuleita ja vielä vähän krookuksia. Tulppaaneita ei myöskään aasin tontilta vielä löydy ainoatakaan, toivottavasti keväällä edes jokunen nousee. Paikkaahan ei luonnollisesti ole näille ihanuuksille vielä valittu, se olkoon viikon lopun ohjelma se!

Ja tarttui mukaan myös yksi pussi laukansipuleita, se on tuo pallerokukkainen kaveri. Aasi himoitsi myös jättilaukansipuleita, mutta olivat melko kalliita, joten järjen ääni voitti ja jäivät kauppaan. siinä sitä sitten olisi, ohjelmaa taas kerrakseen...

aina sataa

Syksy on siis tullut kun joka päivä tuppaa satelemaan. Aasin on siis alettava valmistelemaan itseään ja pihapiiriä talven tulon. Nurmikolle aasi levitti jo pari viikkoa takaperin syyslannoitteen ja kävi vielä hankkimassa ne pari omena puuta.

Tässä kuvassa Pekka, syysomenapuu jonka kaveriksi aasi hankki Pirjan joka on kesälajike. Eli jos kaikki menee suunnitelman mukaan niin ensin saadaan pirjasta sato, ja siten popsitaan pekkaa..  ei olleet kumpikaan noista varsinaisesti aasin ostoslistalla, mutta pekasta sai maistiaisia ja osoittautui oikein maukkaaksi, ehkä hieman paksukuoriseksi. Väri oli upean tumman punainen. Ovat kovin pieniä vielä...satoa odotellessa!! (jokunen vuosi..)

Takapihan tuijien ympärille aasi viritteli heinäseipäät, jotka viime talvena toimittivat virkaa lyhtypidikkeinä. Nyt kevät-talvella niiden ympäri on helppo kietaista varjostuskankaat tuijien ympärille kevätauringolta suojaamaan. Muutenkin tuo penkki on nyt melkoisen..suuri ja pitkä.  Mutta ensi kesänä täytyy sitten vielä mallailla kasvien paikkoja ja muutenkin hieman järkeistää mokomaa runsaudensarvea. Nyt kun tuppaa olemaan kukkaa jos jonkinlaista, näköistä ja kokoista. Talvi on hyvää aikaa suunnitella seuraavaa kasvukautta ja kannnattaa kuvata paljon pihaa sulan maan aikaan, kuvista on sitten helppo tarkistella muotoja yms. kun lumi peittää maan. Vielä pitäisi aasin hankkia lisää sipulikukkia, ehkäpä jos huomenna ehtisi puutarhalla pyörähtämään.


.

päiväkahvilla

Aasi istuu alas ja keittää kupillisen kahvia. Kahviseuraakin aasi olisi saanut, mutta teki itsensä taas niin kiireiseksi ettei joutanut aiemmin kahvitella. Tupa siivottu ja puutarhalla pyörähdetty, vielä olisi projekti odottamassa viikonlopulle.


 Välillä aasi masentuu ja harmistuu siitä, kun ei muista koskaan pyytää tarvittavia vapaa-päiviä töistään tarpeeksi ajoissa. Miten kaikenlainen päivien järjestely kolmea viikkoa etukäteen voikin olla niin ylitsepääsemättömän vaikeaa....aina aasi ajattelee, toteaa että ehtii myöhemminkin kunnes sen unohtaa, vain huomatakseen että taas tässä kävi näin...Aasia harmittaa jo valmiiksi, koska unohti taas yhden viikonlopun jolloin olisi juhlia. eli aasi todennäköisesti nielee krokotiilin kyyneleensä ja menee niillä mitä annetaan, koska tänään tulevat uudet työvuorot seinälle. Mutta märehtiminen saa riittää, vielä ehtii jotain puuhailla ennen töihinmenoa! Viikata tai jotain.